Onpas taas vierähtänyt tovi, kun olen tänne kirjoitellut...

Olen nyt viikon, no 6 päivää välttänyt leipää, pastaa, perunaa, eli siis hiilihydraatteja näkyvässä muodossa. Tänään sitten ikävän sukujuhlan puitteissa piti syödä kakkua jälkkäriksi. Ja pojat, johan alkoi vatsassa kuplia. Wau! Enpä olis uskonut, mun kroppani vastaa haasteisiin!

No siitä sitten haasteeseen. Olut/lonkero piti korvata jollain, onhan siis vkl. Kaapissa nökötti vuodelta papu ja herne Kaj Stenvall-valkkaripullo. Ja viinit siis ovat sallittuja tässä "dieetissä". Mutta hyi yök, teininä sain kunnian tutustua kotiviineihin, ja silloin vannoin, että kun aikuiseksi tulen, en moista litkua sisuksiini pistä.

Ja nyt löysin itseni tunkemassa jeesuksenaikaista korkkiruuvia pullon kaulaan. Pienen taistelun jälkeen sain kuin sainkin korkin irti. Ehjänä? Ei, mutta miksi sitä enää takaisin tarvitsisikaan saada?

Eli siis, liru lasiin, ja seuraava pulma. Litku maistuu kammottavalta, kuiva etelä-afrikkalainen. VValtaväestön mukaan varmasti aah, niin ihanaa, mutta baaribimbon, entisen sellaisen suuhun, sinappigaggakin maistuu takuuwarmasti paremmalta.

Onneksi olen edistynyt sitten apinavuosien, ja hokasin: desi vettä ja puolitoista lusikallista Rainbow-halpismakeutusjauhetta sekaan ja avot! Ihan kuin siideriä. Tosin laihaa sellaista. Oikeastaan niin laihaa, että kaupassa saisi myyntikiellon, mutta mulle kelpaa. Ja säästin taas muutaman euron! Ja sain olemattoman kännin. Mutta tänne siis kirjoitan, joten olen humalassa:)

Joten siinä pieni vinkki teille kaikille viinin vihaajille; kuiva valkkari sai hyötykäyttöä.

Ja teininä hoksasin, että kun lähtökohta on kuiva punkku, veriappelsiinijaffa, muistaako joku?, pelastaa sen.

Tällaista tällä kertaa. Ja kuten teemakin kertaa, aiheena siis humalatila.